Kp 4

Kauhean stressaamisen ja testirumban jälkeen menkat maanantaina alkoivat.

En tiedä, ehkä tämä bloggailukin vain innostaa minua liikaa..

Raskaana vai muuten vain sekaisin?

Tein turhan (?) testin viimesunnuntaina (kp 34). Negahan se sieltä tulla tupsahti. Perjantaista asti on ollut kummallista menkkajuilintaa mahassa ja viimepäivinä kivut ovat olleet täysin verrattavissa kuukautiskipuihin. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, vuotoa ei tule tipan tippaa.

Päätäni sekoittamassa ovat myös aivan uskomattoman arat rinnat ja huono olo. Olenkohan raskaana, vai ovatko nämä merkkejä menkoista, vai kenties mahataudista?

Ajattelin testata perjantaina kun mies tulee kotiin työreissulta. Sitä tai kuukautisia odotellessa...

Kauhea kaipuu

Näin viimeyönä niin ihanaa unta että herätessäkin vielä tunsin sydämen pamppailevan ihan hulluna. Sain kaksi viivaa raskaustestitikkuun. Herääminen ärsytti ihan sairaasti.

Toivottavasti se oli enneuni, huomisaamuna tietää. Nyt kp 31.

En jaksa odottaa!

Oviksen mentyä ohi ja kierron ollessa jo hyvällä mallilla (kp 21) alkaa jälleen kauhea odottaminen ja piina. Tarkkailen kehoani jatkuvalla syötöllä jo nyt ja pelkään kuukautisten alkavan. Mietin miten ihanaa olisi nähdä kahden punaisen viivan piirtyvän tikkuun ja miten siitä miehelle kertoisin. Mietin omaa reaktiotani ja mitä mies sanoisi ensimmäisenä.

Toivottavasti edes kierto pysyy säännöllisenä vaikken raskaaksi tulisikaan, säästyisimpähän ainakin liialta stressiltä.

Jännät päivät

kp 17/33 ja luulempa että taas olis tärppipäivät käsillä. Koetan kovasti olla luomatta miehelle paineita ja pysyä hiljaa, että homma pysyisi mukavana.

Voi kumpa meille tulisi vauva! Olen miettinyt _aivan_ liikaa vauvajuttuja viimepäivinä, tuntuu että olen aivan höperö. Tämä lapsenkaipuu pistää pääni sekaisin ja vietänkin ison osan päivästä unelmoiden. Mutta tiedättekö, tämä on itseasiassa aika mukavaa aikaa. Ja toivon, että se myös pysyy sellaisena eikä aiheuta stressiä ja pahaa mieltä.

Voimattomuus

Mitä voin tehdä, että meille tulisi vauva? Sen perinteisen (;)) lisäksi siis.

Ovulaatiotestit tuntuvat liian suunnitelmalliselta, ja sitä paitsi, luulen tietäväni milloin minulla on ovulaatio, kai niistä megalimoista ja masunippailuista voi jotain päätellä. :D

Tupakoinnin lopetin, ja olen siitä ylpeä. Alkoholin käyttöä olen lupautunut vähentämään, ja näin juhannuksen tienoillakin se onnistuu loistavasti!

Aloitin monivitamiinien syönnin. En kehdannut ostaa raskausvitamiineja, mutta ostin niitä tavallisia.

Luulen, tämän koko "vippaskonsti" jutun ideana on vain pysyä mahdollisimman terveenä, joka sitten taas auttaa raskautumista.

Vaikken jumalaan uskokaan, tuntuu että mahdollisuudet tulla raskaaksi ovat joka kuukausi ihan toivottoman pienet. Sen takia uskonkin, että tämän täytyy silti olla jossain korkeammassa kädessä, tuntuu niin uskomattomalta että jotkut osaavat ajoittaa ihan sattumalta hommailunsa juuri niiden kriittisten tuntien tienoille!

BTW, kp 11/33.

Uusi yritys!

Kp 7/33. Menkat ohi ja uutta yritystä vain, entistäkin enemmän tosissaan.

Tässä vaiheessa iskee jo kärsimättömyys. Olis jo kulunut se 4 viikkoa, haluan lapsen, tai haluan tietää saanko sen!

Mies ehdotti alkoholinnkäytön lopettamista. Puhui niin ihanasti siitä miten tahtoo muutenkin parantaa elämäntapojaan, niin lapsilla on sitten isä joka voi touhuta täysillä vielä monta kymmentä vuotta. :)